Uudistunut seksuaalirikoslaki – käytännön haasteita ja havaintoja

Rikosoikeus
Rikosuhri
Uudistunut seksuaalirikoslaki – käytännön haasteita ja havaintoja

10.04.2026

Seksuaalirikoslain uudistus tuli voimaan 1.1.2023. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa jokaisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta sekä henkilökohtaisen koskemattomuuden suojaa.
Merkittävin muutos on raiskauksen määritelmän perustaminen suostumukseen. Lain mukaan raiskaus on sukupuoliyhteys henkilön kanssa, joka ei osallistu siihen vapaaehtoisesti. Vapaaehtoisuuden puute on keskeinen elementti myös muissa seksuaalirikoksissa. Samalla myös rangaistusasteikkoja on osin tiukennettu.

Uudistuksesta on viestitty laajasti erilaisin kampanjoin, kuten ”Ei lupaa, ei seksiä”, ”Ei lupaa, ei kuvaa” ja ”Ei lupaa, ei lääpitä”. Käytännön oikeustyössä kuitenkin huomataan, että lain sisällön ymmärtämisessä on edelleen haasteita.

Lain tavoitteet ja käytännön tulkintahaasteet


Lain näkökulmasta vapaaehtoisuus voi ilmetä monin eri tavoin – sanojen, eleiden tai muun toiminnan kautta. Toisaalta on tärkeää huomata, että haluttomuutta ei tarvitse erikseen ilmaista. Tämä asettaa erityisiä vaatimuksia tilanteen arvioinnille: osapuolen tulee voida varmistua toisen aidosta suostumuksesta.

Erityisen haastavia ovat tilanteet, joissa toinen osapuoli on esimerkiksi pelkotilassa, voimakkaasti päihtynyt tai muutoin kykenemätön ilmaisemaan tahtoaan. Tällöin vapaaehtoisuuden ei katsota toteutuvan. Myös tilanteet, joissa pelko on subjektiivinen kokemus ilman ulkoista uhkaa tai pakottamista, voivat olla oikeudellisesti tulkinnanvaraisia.

Käytännössä rikosepäilyt syntyvät usein tilanteissa, joissa osapuolet ovat tulkinneet tapahtumat eri tavoin. Esitutkinnassa ja oikeudenkäynneissä arvioidaan erityisesti sitä, onko teko ollut tahallinen ja onko epäilty voinut ymmärtää toisen osapuolen tahdon puuttumisen. Tahallisuuden arviointi on keskeinen osa rikosprosessia ja ratkaistaan viime kädessä tuomioistuimessa.

Rikosprosessit ovat usein pitkiä, ja käsittely voi kestää useita vuosia. Tänä aikana sekä asianomistaja että epäilty voivat tarvita merkittävää tukea. Asianomistajalle prosessi voi olla henkisesti kuormittava, ja epäilty puolestaan joutuu elämään vakavan rikosepäilyn varjossa pitkän ajan. Erityisesti pienillä paikkakunnilla asia voi saada laajaa huomiota jo ennen oikeudellista ratkaisua.

Raiskauksesta säädetty rangaistus on vankeutta vähintään yksi ja enintään kuusi vuotta.

Uudistunut lainsäädäntö korostaa entisestään selkeän ja molemminpuolisen suostumuksen merkitystä. Jokaisen on tärkeää huolehtia siitä, että seksuaalinen kanssakäyminen perustuu aidosti vapaaehtoisuuteen ja että oma tahto tulee tarvittaessa myös selkeästi ilmaistuksi.

Lisätietoa uudistuksesta on saatavilla Oikeusministeriön sivuilla.

Tarvitsetko rikosoikeudellista apua

Piditkö julkaisusta? Jaa se verkostollesi!


Palaa blogiin

Lisää luettavaa

Milloin tehdään ositus?