Milloin tehdään ositus?
Avioero
Ositus
09.04.2026
Ositus on toimenpide, jossa avioliitossa olleiden henkilöiden omaisuus jaetaan avioeron tultua vireille. Osituksen voi toimittaa aikaisintaan silloin, kun avioero on laitettu vireille.
Osituksessa selvitetään kummankin puolison varallisuus ja velat ja lasketaan paljonko on kummankin puolison netto-omaisuus. Puolisoilla, joilla on täysi avio-oikeus toistensa omaisuuteen on oikeus saada yhteenlasketusta netto-omaisuudesta puolet.
Ositussopimuksessa sovitaan mitä kumpainenkin puoliso omakseen osituksessa saa ja mikäli toinen saa enemmän varoja, paljonko hän maksaa tasinkoa toiselle puolisolle.
Mikäli osapuolet ovat olleet naimisissa, mutta sulkeneet avio-oikeuden pois avioehtosopimuksella, suoritetaan omaisuuden erottelu. Omaisuuden erottelukirja on usein tarpeen tehdä esimerkiksi sopien miten yhteisesti omistettu asunto ja siihen liittyvä velka jaetaan.
Osituksessa on sopimusvapaus. Puolisot voivat sopia, miten omaisuus ositetaan ja yhteisellä päätöksellä myös hyväksyä, että jotain omaisuutta ei sopimuksessa huomioida.
Suurin osa osituksista tehdään sopimusosituksina. Ositussopimus on usein tarpeen siksi, että voidaan osoittaa osituksen myötä uusi omistussuhde tai velasta vastaava osapuoli.
Kun henkilö kuolee ja jos virkatodistuksista selviää, että hän on aiemmin ollut naimissa, myös perunkirjoitukseen tarvitaan tieto tehdystä osituksesta. Tämän vuoksi on tärkeää, että osapuolet tekevät jonkinlaisen ositussopimuksen, edes sellaisen, että ”ositus on toimitettu”, mikäli se on toimitettu.
Toimittamaton ositus aiheuttaa haasteita mahdollisessa kuolintilanteessa siksi, että nykylainsäädännön mukaan ositusvaade ei vanhene. Aiempi puoliso voisi siten kuolinpesältä vaatia osituksen toimittamista. Tähän on kuitenkin tulossa lakimuutos, jonka mukaan ositusvaade vanhenee 10 vuoden kuluessa avioeron vireilletulosta.
Mikäli osituksesta ei päästä sopuun, voit ottaa yhteyttä asianajajaan ja pyytää apua ositussopimuksen aikaan saamiseksi. Asianajaja pyytää yleensä molempien osapuolten tiedot, tekee osituslaskelman ja pyrkii neuvottelemaan sovintoa.
Mikäli tämäkään ei tuota tulosta, haetaan pesänjakajaa, jossa pesänjakajaksi määrätty asianajaja / juristi vie ositusprosessia eteenpäin ja lopulta ratkaisee kaikki riitaiseksi jääneet kysymykset.
Varaa aika maksuttomaan alkukartoitukseen
Ositussopimuksessa sovitaan mitä kumpainenkin puoliso omakseen osituksessa saa ja mikäli toinen saa enemmän varoja, paljonko hän maksaa tasinkoa toiselle puolisolle.
Mikäli osapuolet ovat olleet naimisissa, mutta sulkeneet avio-oikeuden pois avioehtosopimuksella, suoritetaan omaisuuden erottelu. Omaisuuden erottelukirja on usein tarpeen tehdä esimerkiksi sopien miten yhteisesti omistettu asunto ja siihen liittyvä velka jaetaan.
Osituksessa on sopimusvapaus. Puolisot voivat sopia, miten omaisuus ositetaan ja yhteisellä päätöksellä myös hyväksyä, että jotain omaisuutta ei sopimuksessa huomioida.
Suurin osa osituksista tehdään sopimusosituksina. Ositussopimus on usein tarpeen siksi, että voidaan osoittaa osituksen myötä uusi omistussuhde tai velasta vastaava osapuoli.
Miksi ositus kannattaa tehdä ajoissa?
Kun henkilö kuolee ja jos virkatodistuksista selviää, että hän on aiemmin ollut naimissa, myös perunkirjoitukseen tarvitaan tieto tehdystä osituksesta. Tämän vuoksi on tärkeää, että osapuolet tekevät jonkinlaisen ositussopimuksen, edes sellaisen, että ”ositus on toimitettu”, mikäli se on toimitettu.
Toimittamaton ositus aiheuttaa haasteita mahdollisessa kuolintilanteessa siksi, että nykylainsäädännön mukaan ositusvaade ei vanhene. Aiempi puoliso voisi siten kuolinpesältä vaatia osituksen toimittamista. Tähän on kuitenkin tulossa lakimuutos, jonka mukaan ositusvaade vanhenee 10 vuoden kuluessa avioeron vireilletulosta.
Mikäli osituksesta ei päästä sopuun, voit ottaa yhteyttä asianajajaan ja pyytää apua ositussopimuksen aikaan saamiseksi. Asianajaja pyytää yleensä molempien osapuolten tiedot, tekee osituslaskelman ja pyrkii neuvottelemaan sovintoa.
Mikäli tämäkään ei tuota tulosta, haetaan pesänjakajaa, jossa pesänjakajaksi määrätty asianajaja / juristi vie ositusprosessia eteenpäin ja lopulta ratkaisee kaikki riitaiseksi jääneet kysymykset.
Varaa aika maksuttomaan alkukartoitukseen
Lisää luettavaa